Mäkelä: Akillesjänteen tendinopatia

Lukuaika: 6 minuuttia

Tendinopatia


Akillesjänteen tendinopatia – puolijumalankin kukistanut oirekuva

Ah, akillesjänne. Tuo myyttisen sotasankarin mukaan nimetty joustava teräsputki, joka toimii alaraajojen voimanpesänä Saturn V -raketin lailla. Pohjelihakset kantaluuhun kiinnittävä, elävä dynamo kestää useiden satojen kilojen kuormia, mutta saattaa syksyisen tuulenvireen kohdatessaan murtua korttitalon lailla. Vaikka Homeroksen tarun mukaan Akilles sai surmansa prinssi Parisin nuolesta, uskon itse vahvasti siihen, että nimenomaan kantajänteen tendinopatiaoireet lopulta Akilleksen kukistivat. Niin pirullisesta vaivasta on kyse.

En lähtenyt kirjoittamaan aiheesta puhtaasta mielenkiinnosta, vaan myönnän rehellisesti, että oma lehmähän siellä ojassa oli. Parisen vuotta on tullut kärsittyä eriasteisista akillesjännevaivoista, ja hoitokeinot tiikeribalsamista manuaalisiin käsittelyihin ovat tulleet liiankin tutuiksi. Suomalaisen kansanperinteen mukaan testattiin myös viinanjuontia saunassa, mutta sitäkin joutui tekemään alalauteilta, koska silloisilla kintuilla ei ylemmäksi päässyt kapuamaan. Siinä sitten viileissä löylyissä kintut kipeinä ja pienessä hiprakassa tuumin, ettei tämä näin voi jatkua. Läntisen Tommia lainatakseni kyseessä oli varsinainen “kärsimysten tie”.

Noista tapahtumista on kuitenkin jo reippaasti aikaa, ja tätä kirjoittaessani jalat yleisesti ottaen voivat paremmin kuin koskaan aiemmin. Mitenkä siis sain hoidettua omat teräsjäntereeni jälleen kuntoon ja kammettua Mansikin ojan pohjalta pois? Se selvinnee pikapuoliin, mutta sitä ennen otetaan lyhyt pätkä teoriaa.

Tendinopatia = kipeä ja toimintakyvyltään heikentynyt jänne

Akillesjänteen tendinopatia on ammattitermi, millä viitataan mikrovaurioiden aiheuttamaan jänteen rappeumatilaan (3, 4). Voidaan puhua myös liikuntavammasta. Jänteeseen kohdistuu tällöin normaalista poikkeavaa kuormitusta, mitä se ei yksinkertaisesti kestä. Vahvat, treenatutkin jänteet voivat vaurioitua näennäisesti mitättömissä tapahtumissa, kuten hypyissä.


tendinopatia

Kuva 1. Kipukohdan tunnustelu jänteen keskiosan tendinopatiassa

Akillesjänteen tendinopatia voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: jänteen keskiosan (kuva 1) ja kiinnityskohdan (kantapään) kiputilaan (1). Näistä jänteen keskiosan kiputila on huomattavasti yleisempi. Tässä blogitekstissä puhun pelkästään jänteen keskiosan kiputilasta ja sen hoitomenetelmistä. Olennaista on tunnistaa tendinopatian oireet, jotta oikeanlainen hoito mahdollistuu. Yleisimpinä oireina on jänteen alueen kosketusarkuus, kipu jännettä rasitettaessa (esim. kävely) ja nilkan toimintakyvyn alenema (esim. jäykkyys). Varsinkin aamuisin sängystä noustaessa ensimmäiset askeleet saatetaan joutua ottamaan ns. kantakävellen. Entisaikojen aiturimestari Arto Bryggare on kertonut, miten ”parhaimpina” aikoina akillesjänteet ovat olleet niin karmeassa kunnossa, että aamuisin joutui konttaamaan suihkuun. Tuolla sitten vartin verran suihkuteltiin lämmintä vettä kintuille, että mies pääsi edes pystyyn. Tästä huolimatta illalla oli ohjelmassa kovat aitavedot. Urheilu huipulla on mukavaa ja sitä rataa.

Huhkaiskaamme helpotuksesta, sillä teoriavaihe on ohi ja pääsemme jatkamaan tekstin (toivottavasti) mielenkiintoisempaan osioon, eli käytännön harjoitteisiin ja neuvoihin tendinopatian helpottamiseksi. Tässä vaiheessa on tärkeä huomauttaa siitä, etteivät tekstissä esitetyt hoito-ohjeet ja neuvot ole autuaaksi tekeviä, eikä niiden toimivuudesta voi antaa täysiä takeita. On toki muistettava, että ohjeeni perustuvat viimeisimpään tutkittuun tietoon, sekä omiin potilas- ja työkokemuksiini ilmiöön liittyen, joten ihan tuulesta temmattuja ne eivät ole. Parhaan placebo-vaikutuksen takaamiseksi toteankin, että ohjeeni ovat parasta, mitä tulette saamaan ilmiöön liittyen täysin ilmaiseksi!

Liikunnallinen kuntoutus on kaiken A ja O

Akillesjänteen tendinopatian hoitokeinot vaihtelevat tulehduskipulääkityksestä yölastoihin ja injektiohoidoista hierontaan (1). Hoitotulokset ovat olleet useiden menetelmien osalta vaihtelevia, mutta yksi menetelmä onneksi on tuottanut säännöllisesti positiivisia hoitotuloksia: liikunnallinen kuntoutus (5), ja erityisesti HSR(T)-harjoittelu (2). Kuulostaa näin äkkiseltään rakettitieteeltä, mutta huoli pois! Jos minä ymmärrän näitä kuvioita, niin ymmärrätte tekin.

HSR(T) on lyhenne sanoista “Heavy Slow Resistance (Training)”. Harjoittelun teoreettinen viitekehys perustuu jänteen vahvistumiseen progressiiviseen kuormituksen myötä (2). Harjoittelun erityispiirteenä on täydellä liikelaajuudella suoritettu toistonopeus, sillä sekä supistava (konsentrinen) että jarruttava (eksentrinen) vaihe kestää 3 s (taulukko 1). Käytetty vastus on aina maksimaalinen suhteessa sarjapituuteen. Eli mikäli ohjelmassa lukee 3 x 15 toistoa, tulee painon olla sellainen, ettei 16:tta enää pohkeista irti saada. Kuvassa 2 on esitetty Beyerin ym. (2015) tutkimusprotokollan mukaiset harjoitteet, jotka tulisi olla jokaiselle kuntosalin kumimattoja vähänkään enemmän kuluttaneille tuttuja.


Kuva 2. Tutkimuksessa käytetyt HSR-harjoitteet. (A) Nilkkojen ojennus polvi koukussa, (B) nilkkojen ojennus polvi suorana levyn päällä seisten, sekä (C) nilkkojen ojennus prässissä polvi suorana. (2).

 


Taulukko 1. HSR(T) -protokolla.

HSR(T)-harjoitusohjelman suurimpana etuna on siihen käytetty aika (tai sen säästäminen) verrattuna esim. eksentriseen harjoitteluun, jota on aiemmin pidetty tendinopatiahoitojen numerona 1. Eksentristä harjoittelua tulisi tehdä päivittäin, jotta se olisi vaikuttavaa (4). Oklahomalaisen Sweet Brownin sanoin ”Ain’t nobody got time for that!”. HSR(T) -harjoittelulle riittää keskimäärin 2.5 harjoituskertaa viikossa. Tämä huomattiin myös Beyerin ym. (2015) tutkimuksessa, sillä asiakastyytyväisyys puhuu HSR(T) -harjoittelun puolesta (1).

Tritaniumista tukea kuntoutumiseen

Vaikka edellä toinkin esille, miten muut hoitomenetelmät liikunnallista kuntoutusta lukuun ottamatta ovat kyseenalaisia isossa kuvassa, ei se silti poista niiden mahdollista tehoa yksittäisen kuntoutujan arjessa. Joku saattaa aivan hyvin saada apua haudutetuista Alibi-lehdistä tai hieronnasta. Kaikki riippuu lopulta yksilöllisistä erityispiirteistä, jotka on otettava kaikessa kuntoutuksessa huomioon.

Olin kärsinyt n. vuoden verran kipeistä akillesjänteistä, kun yhtenä päivänä Science.org-sivustoa (Facebookia…) selatessani vastaan tuli mainos tuotteesta, joka tulisi korottamaan elämänlaatuni toiseen potenssiin. Sinänsä virkistävää vaihtelua Facebookin algoritmiohjaukseen, sillä yleensä näytölle lävähtävä media on… jokseenkin toisenlaista. Joka tapauksessa kyseinen mainos koski nilkkatukea, eikä mitä tahansa nilkkatukea, vaani suomalaisvalmisteista Tritanium-kompressiotukea, jonka kerrottiin tuovan apua mm. nilkan tendinopatiaoireista kärsiville asiakkaille.

Tiedän mitä ajattelette, mutta ei, kyseessä ei ole millään muotoa yhteistyökumppanuus/sponsorointi/kaupallinen yhteistyö tai muu vastaava. Minusta vain on asiallista tuoda esille yritysten osaamista, ennen kaikkea suomalaista sellaista, jonka valmistaman tuotteen toimivuuden olen huomannut vastaavan kuvausta ja jopa ylittävän sen. Suoraan sanottuna nilkkatuki oli itselleni kuin  Ilmestyskirjassa mainittua “vettä janoiselle”.

Tritanium Extend High – kompressionilkkatuki (Tritaniumstore.fi)

Olen käyttänyt kyseistä tuotetta jokaisena päivänä siitä lähtien, kun tuet hyppysiini sain. Ne ovat vähentäneet ensisijaisesti liikunnan aikaista kipua, mikä taas on mahdollistanut palaamisen täysipainoiseen harjoitteluun. Ne toimivat myös erinomaisesti rankan HSR(T) -ohjelman kanssa, sillä varsinkin alkuvaiheessa liikemallit saattavat olla turhan tuskallisia suoritettavaksi ilman tuentaa. Suosittelen tutustumaan kyseiseen tuotteeseen valmistajan sivulla tritaniumstore.fi. Elämäni parhaiten käytetyt 35 € heti Jätskiauton Supersäkin jälkeen!

Josko se olisi taas tällä erää siinä. Aihe on erittäin laaja ja tarkoituksena olikin tuoda esille tärkeimmät seikat kompaktissa paketissa. Toivon, että vinkeistä on apua. Otan mielelläni risut ja ruusut vastaan, jotta tekemiseni menisi jatkuvasti eteenpäin. Palautteen toivon tuonne IG:n puolelle @ope_makela -profiiliin.

Kiitos mielenkiinnosta!

Yours in health,

Tino

Tinon kotisivulle

Keskustele artikkelista keskustelupalstalla


1)     Alfredson, H. & Cook, J. (2007). A treatment algorithm for managing Achilles tendinopathy: new treatment options. British journal of sports medicine 41 (4), 211–216. DOI: https://doi.org/10.1136/bjsm.2007.035543
2)     Beyer, R. ym. (2015). Heavy Slow Resistance Versus Eccentric Training as Treatment for Achilles Tendinopathy. A Randomized Controlled Trial. The American Journal of Sports Medicine 43 (7). DOI: 10.1177/0363546515584760
3)     Khan, KM. ym. (2002). Time to abandon the “tendinitis” myth. BMJ. 324, 626– 627.
4)     Krämer, R. ym. (2010). Systematische Literaturanalyse über exzentrisches Training bei chronischer Mid-portion-Achillestendinopathie: Gibt es einen Standard? [Systematic review about eccentric training in chronic achilles tendinopathy]. Sportverletz Sportschaden 24 (4), 204-211. DOI: 10.1055/s-0029-1245820.
5)     Van der Vlist AC. ym. (2021). Which treatment is most effective for patients with Achilles tendinopathy? A living systematic review with network meta-analysis of 29 randomised controlled trials. British Journal of Sports Medicine 55, 249-256.
Jaa