Näyttöön perustuva valmennus tuo laatua fitnessurheiluun

Fitnessurheilu on kehittynyt vuosien saatossa kehonrakennuksesta, jossa kilpailusuorituksessa arvostellaan urheilijan verrattain suurta lihaksikkuutta sekä samalla alhaista rasvaprosenttia. Nämä samat kriteerit ovat myös fitnessurheilussa, ottaen huomioon se, että kaikki tämä tulee toteuttaa ilman urheilussa kiellettyjä aineita ja menetelmiä. Fitnessurheilu kuuluukin testatuimpiin yksilölajeihin Suomessa. Fitnessurheilun suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina ja kiinnostus näyttää edelleen lisääntyvän.

Fitness- ja kehonrakennuslajien harjoittelu- ja valmennuskulttuuri sisältää verrattain paljon erilaisia myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät välttämättä perustu tutkittuun tietoon. ”Musta tuntuu” ja ”Näin on tehty ennenkin” -ajattelu on edelleen tosi voimakasta lajien harjoittelukulttuurissa. Tästä syystä onkin tärkeää, että lajin harjoittelu- ja valmennuskulttuuriin saadaan lisättyä näyttöön perustuvaa toimintaa.

Näyttöön perustuva toiminta lienee käsitteenä peräisin lääketieteen alalta. Hoitotyössä näyttöön perustuva toiminta on ollut keskiössä jo parisen kymmentä vuotta. Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan muun muassa parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä asiakkaan terveyden edistämiseksi. Nykyisin näyttöön perustuva valmennus on lisääntymässä myös treeni- ja ravintoasioissa (Rytkönen & Hulmi 2019). Hyvä niin!

Mitä näyttöön perustuva valmennus tarkoittaa?

Näyttöön perustuva valmennus tarkoittaa käytännön kokemusten yhdistämistä parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön, joka ottaa huomioon yksilön tarpeet ja odotukset. Jos luottaa vain tietoon, joka perustuu kertojansa omiin kokemuksiin, tällä ei ehkä saavuta parasta mahdollista tulosta. Jos neuvo tai menetelmä on toiminut kertojalla, se ei takaa sitä, että se toimisi kaikilla. Hyvä esimerkki tästä on Hubal ym. (2008) tutkimus, jossa havaittiin, että sama harjoitusohjelma voi kasvattaa yksilöiden hauiksen lihaskokoa, kun taas toisilla lihaskoko voi jopa pienentyä samalla harjoitusohjelmalla.

Harjoittelu- ja valmennuskulttuurin juuret tulevat saleilta

Ennen jos haluttiin kilpailla fitness- tai kehonrakennuslajeissa, kysyttiin neuvoa henkilöltä, jolla tiedettiin olevan kokemusta aiheesta tai luettiin alan lehdistä. Myöhemmin tieto haettiin internetistä, lähinnä keskustelufoorumeilta. Tuolloin tutkittu tieto ei välttämättä tavoittanut lajin harrastajia sekä kilpailijoita, puhumattakaan näyttöön perustuvasta valmennuksesta. Toisaalta näyttöön perustuva valmennus ei tavoita vielä kaikkia tänä päivänäkään sillä, viime vuonna julkaistussa Lenzi ym. (2019) tutkimuksessa todetaan, että fitnessurheilijoien käyttämät ravitsemukselliset menetelmät kilpailudieetin aikana olivat jopa äärimmäisiä, joilla ei ollut tutkittuun tietoon perustuvaa näyttöä.

 ”Miten tätä ajetaan?” Kuvituskuva.

Tulevaisuus näyttää hyvältä

Tällä hetkellä tutkittuun näyttöön perustuva valmennuksen puolesta puhujat ovat selkeästi lisääntymässä fitnessurheilussa. Fitnessvalmentajille onkin nykyisin tarjolla Suomen Fitnessurheilu ry:n järjestämää tutkittuun näyttöön perustuvaa koulutusta. Fitnessvalmentajien valmentajakoulutusjärjestelmä pohjautuu suomalaiseen valmennusosaamisen malliin ja urheilijakeskeiseen valmentamiseen. Koulutusjärjestelmä on suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) mukainen. Fitnessvalmentajille on tarjolla 2- ja 3-tason VOK-ohjaaja ja valmentajakoulutusta. Lisäksi nykyisin fitnessvalmentajan on mahdollista suorittaa myös ammattitutkinto fitnessvalmentamisesta. Syksyllä 2016 järjestettiin ensimmäinen I-tason fitnessvalmentajakoulutus Vierumäellä ja vuoteen 2021 mennessä I-tason suorittaneita fitnessvalmentajia tulee olemaan noin 200.

Suomi on edelläkävijä fitnessurheilun tutkimuksessa

Jyväskylän yliopistossa toteutettiin vuosina 2015-2016 yksi maailman laajimmista fitnessurheilijoilla koskaan tehdystä tutkimuksista (Hulmi, Isola ym. 2017). Tämä tutkimus osoitti muun muassa sen, että fitnessurheilijat tarvitset aikaa palautuakseen kilpailudieetin aiheuttamista hormonitasapainon ja kehonkoostumuksen muutoksista. Tästä syntyikin suomalaiseen fitness- ja kehonrakennusharjoittelukulttuurin selkeä muutos. Aikaisemmin urheilijat tavoittelivat kisojen jälkeen heti kehittymistä seuraaviin kilpailuihin. Nyt ymmärretään, että vasta palautumisjakson jälkeen voi alkaa kehittyä kohti seuraavia kilpailuja. Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa on käynnissä jatkotutkimus tälle vuonna 2015 toteutetulle tutkimukselle, josta ensimmäisiä tuloksia saadaan ensi vuoden aikana.

Valmennuksesta kokonaisvaltaisempaa näyttöön perustuvalla toiminnalla

Näyttöön perustuvalla valmennuksella kampitetaan myös fitness- ja kehonrakennuslajien yllä olevaa ”dopingleimaa”. Aikaisemmassa harjoittelu- ja valmennuskulttuurissa on selkeitä viitteitä, että harjoitusmenetelmät ovat perustuneet siihen, että on käytetty kehonrakennukseen usein liitettyjä kiellettyjä aineita ja menetelmiä. Tätä selittää osaltaan se, että ei ole tiedetty muusta. Fitnessurheilijoilla kuormittumiseen tulee kiinnittää eri tavalla huomioita, kun kielletyt aineet eivät ole nopeuttamassa palautumista.

On tärkeää, että harjoittelu- ja valmennus ovat tutkittuun näyttöön perustuvaa, mutta täytyy muistaa myös urheilija kokonaisuutena – jahdataanko aina optimia vai toteutetaanko yksilöllisesti innostavaa, joustavaa ja realistista toimintaa?

Keskustele artikkelista keskustelupalstalla

Teksti: Ville Isola – Villeisola.com

Juttu on julkaistu alun perin Liikuntatieteellisen seuran sivuilla 29.10.2020: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/nayttoon-perustuva-valmennus-tuo-laatua-fitnessurheiluun.html

Lähteet

Hulmi, J., Isola, V., Suonpää, M., Järvinen, N., Kokkonen, M., Wennerström, A., Nyman, K., Perola, M., Ahtiainen, J.P. & Häkkinen, K. 2017. The effects of intensive weight reduction on body composition and serum hormones in female fitness competitors. Frontiers in physiology, 7, 689.

Lenzi, J. L., Teixeira, E. L., de Jesus, G., Schoenfeld, B. J., & de Salles Painelli, V. (2019). Dietary strategies of modern bodybuilders during different phases of the competitive cycle. J Strength Cond Res, 31009437.

Rytkönen, T., & Hulmi, J. (2019). Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus: tutkimustietoa, kokemusta, näkemystä ja yksilöllistä soveltamista. Liikunta ja tiede, 56(2-3).