Paukamainen: Saliharrastajat – mitä palveluita he voisivat hyödyntää?

Lukuaika: 7 minuuttia

saliharrastajat


Saliharrastajat – mitä palveluita he voisivat hyödyntää?

Millaista viipeltäjää saleilla suihkii tennarit täristen ja päät punaisina, mitä he itselleen toiminnastaan haluavat? Tätä innostuin pohtimaan kirjoituksen muodossa.

Aihe herätti mielenkiinnon, kun katsoi pienen hetken valmennustoimintaa myyvien tahojen esilletuontia ja markkinointiaan, joka tuntuu olevan samaa ulkoa opitun jargonin toistamista lähes jokaisella. Olennaista em. tahojen markkinoinissa on myydä ajatus siitä, että heidän avulla tehdään asiat oikein, tehokkaasti ja optimaalisesti – tiedepohjalla tietenkin, ja tämän kaiken voi heiltä tietysti ostaa sopivan letkeään kuukausihintaan. Ja kirsikkana kakussa kaiken voi tietenkin tehdä nykyaikaan sujuvasti on-line.

Markkinointihan on tunnetusti mielikuvien myymistä ja asiakkaan luottamuksen herättämistä, jossa tavoitteena saada hedelmällinen asiakassuhde aikaan. Parhaassa tapauksessa kumpikin pääsee maistamaan maukkaasta hedelmästä, mutta ikävä kyllä joskus asiakkaalle jää pelkät makkarankuoret käteen, ja nekin on kaivettu roskalavalta.

Onko tällöin myyty asiakkaalle tuote/palvelu jota asiakas ei todellisuudessa edes halunut ostaa, mutta myyntihenkilö tai kaveri on saanut henkilön tälläisen houkuteltua ostamaa ?

Näissä tapauksissa voimme usein puhua massatuotteesta joka on väärin kohdennettu, asiakas ei juurikaan ole perehtynyt mitä onkaan ostanut (asiakkaalla on myös vastuunsa).

Hyvin usein tällöin on kyse palvelumallista, jossa perusidea on myydä kaikille käytännössä sama marginaalisilla muutoksilla (karkean laadun numeraalikontrolli). Ihminen survotaan mankelista läpi ja tuote on monistettu. Tällä mallilla saadaan erittäin kustannustehokkaasti palveltua suurta massaa asiakkaita ja projektiluontoista tulostakin saadaan tehtyä kun sopivasti tehoruuveja käännetään “ihan varmasti tulee hetkellistä kehitystä -asentoon.”

Täytyy tosin mainita, että PT-palvelut ovat erittäin hyödyllisiä lähes jokaiselle vasta-alkajille. Siellä opetetaan kädestä pitäen miten perustason liikesuoritteet tehdään rikkomatta itseään ja jopa niin, että liikesuoritteesta hyötyäkin saadaan. Ohjelmiakin käteen survotaan, että alkuun pääsee ,joten vahva suositus aloittelijoille, että niitä tunteja otatte ja hyödyksenne käytätte.

käsipainot


Valmennustoiminta ja PT-palvelut on kaksi täysin eri asiaa

Valmennus on yksilötason toimintaa jossa tavoitteena on parantaa yksilön suorituskykyä ja samalla opettaa hänet paremmaksi urheilijaksi/treenaajaksi, valmennukset ovat pääsääntöisesti projekteja joten projektit pitää saada maaliin yksilön ehdoilla.

Mikäli tarkoituksena on kilpailu, tavoite on tietenkin saada määrätyssä aikataulussa paras mahdollinen kilpailullinen lopputulos.

Mikäli ensisijainen tavoite on suorituskyvyn parantaminen ja treeneistä saatavan hyötysuhteen nostaminen, voidaan konkreettisesti näyttää/ohjeistaa kuinka päästään erilaisiin tavoitteisiin erilaisin ohjelmamallein ja tekniikoin. Samalla valmennettavalle kerrotaan, mitkä ovat perusteet miksi mitäkin ollaan teettämässä ja mitä kehollisia vaikutuksia kulloinkin haetaan kun ohjelmaa halutulla eri teknisillä muunnoksella suoritetaan. Tällöin kyse on pitkälti ohjatusta opetustyöstä, jossa pääasiallinen tarkoitus on opettaa valmennettavaa niin, että hän jatkossa osaa itse hyödyntää saamaansa oppia ja yhdistää niitä oppeihin, jotka on jo ennen uutta valmennusuhdetta saanut (valmentajan pääasiallinen tavoite on tehdä itsestään tarpeeton).

Käytännössä valmeunnustyötä tehdessä lähes ensimmäinen asia, joka tajuntaa täräyttää on se, kuinka erilaisia me ihmiset psykofyysisesti olemme, kuinka eri tavalla tilanteisiin reagoimme varsinkin silloin, kun olemme suorituskykymme äärirajoilla. Samoin huomaa kuinka suuria muutoksia genetiikoissa lopulta on ja kuinka eri tavoilla suorituskykyominaisuuksia voikaan erilaisilla henkilöillä kehittää, vaikkakin oltaisiin fyysisiltä ominaisuuksilta lähes samantasoisia.

Ihminen pitää aina nähdä psykofyysisenä kokonaisuutena ja kulloinenkin arkipäivä tuo omat mausteensa soppaan (puhumattakaan takapakeista joita välillä väkisinkin tulee, olemme ihmisiä), joten hiukan miettii miksi valmennuspalveluja myydään lähes samaa kaavaa kaikille toistaen em. mankelitehdas-logiikalla (näennäistä marginaalimuutosta toki on) ?

Minkälaiset treenaajat oikeasti hyötyvät valmennuksista tai PT-palveluista, minkälainen saliharrastajien skaala tuolla elävässä elämässä punttisalien hämärässä on?

Omakohtaiseen kokemukseen perustuen olen jakanut harrastajat viiteen eri karkeaan ryhmään (mitään tarkkaa määritystä ei ole), myöskään yksi yksittäinen henkilö ei aina ole samassa viitekehyksessä ikuisesti, treeniuran aikana voidaan vaihdella hyvinkin paljon tapaa toimia. Omakohtainen skaala perustuu näkemykseen jonka on saanut kilpaurheilun kovasta maailmasta aina kaupallisten salien asiakaskuntaa katsellessa joissa joskus merkitystä harrastukseen joillekin näyttää tuovan jopa se, millaisella tekstiilillä on itsensä verhonnut (tyylinsä kullakin ja harrastuksensa voi vapaasti valita).

Tulipa tässä mieleen kun ensimmäisen kerran kävin kaupallisella kuntosalilla kauan aikaa sitten erinäisten syiden johdosta, katsoin ruuhkaisaa salia hetken pienen ja tokaisin kaverille, jota tulin treenauttamaan hänen haluamaansa paikkaan;

– “Miksei täällä kukaan tee mitään?”

Näin se ymmärryksen skaala allekirjoittaneella pikkuhiljaa kasvoi (pientä viivettä tosin oli, urheiluun kasvaneena meni hiukan sisäiseksi painikilpailuksi) ja ymmärsi myös ettei aina tarvitse repiä perselihojaan irti naama irvistyksestä kireenä tehokkuutta ja optimointia tavoitellessa, ja ylipäätänsä se ettei kaupallisen salin asiakkaista kovinkaan monen kannata tavoitella maksimaalista suorituskykyä, he saavat harrastuksestaan riittävän hyödyn kohtuullisella panostuksella suorituksiin.


kulmasoutu


Ryhmäjakoni karkeasti

  1. Urheilijat
  2. Tavoitteelisesti treenaavat
  3. Perustreenaajat
  4. Aloittelijat/Perusliikkujat
  5. Terveysliikkujat

1. URHEILIJAT

Heidän ainoa tavoitteensa on menestys, saada mahdollisimman hyvä tulos suhteessa muihin kilpailijoihin ja pyrkiä voittamaan kilpailut joihin osallistuvat.

Tähän tavoitteeseen on myös välivaiheet mutta niidenkin tehtävä on saada lopulta haluttu kilpailullinen lopputulos, urheilija ei mene koskaan kilpailutilanteeseen valmiiksi muille hävinneenä, aina on mielessä voitto vaikka olisit kuinka altavastaajan asemassa.

Hyötyvätkö he valmennuksesta;

Mikäli urheilijalla ei ole valmentajaa, hän antaa muille kilpailijoille aivan liikaa etumatkaa kehityksen tiellä.

Urheilijalle valmentaja on käytännössä pakko, urheilussa pyritään ottamaan kaikki muuttujat huomioon ja tähän tarvitaan valmentaja ja usein myös muut henkilöt (yleensä lääkäri, fyssari, hieroja, apuvalmentajat, ravintovalmentaja jne.), kokonaisuudessa ei saa olla aukkoja ja homman pitää toimia sujuvasti urheilun ehdoilla (kaikki osapuolet edistävät päämäärää eli urheilijan suorituskyvyn parantamista/kilpailumenestystä).

 

2. TAVOITTEELISESTI TREENAAVAT

Tässä kategoriassa valmentajaa ei sinällään tarvita, mutta projektikohtaisesti olisi suotavaa.

Kokenut tavoitteellinen treenaaja saattaa osallistua myös kilpailuihin satunnaisesti, kokeilla kepillä jäätä pärjäisikö kisoissa hänkin. Tällaisissä tilanteissa usein tavoitteellista harrastusta on tehty vuosikausia. Oppiakin on otettu hyvinkin paljon, tietämyksen taso myös käytännön- ja teoriatasolla on riittävän korkealla mutta valmentaja voi nostaa next level -tasolle projektiluontaisella kaudella, josta em. treenaaja saa työkalupakkiinsa hyödyllistä tietoa tukemaan tavoitteellista harrastustaan myös jatkossa.

3. PERUSTREENAAJAT

Fysiologista syytä ei juurikaan ole valmentajan palkkaamiselle tai valmennuspalvelun ostamiselle.

Pääsääntöisesti perustreenaaja on elämäntapatreenaaja, joka nauttii treenaamisesta sinällään ilman mitään tavoitetta (kaverin kanssa voi skabata penkkituloksesta), he ovat näitä kavereita, jotka ei saleilta pois lähde ja heitä näkee siellä vuodesta toiseen.

Kokenut perustreenaaja voi tietty itseään virkistääkseen ostaa valmennuspalvelun, mikäli vaihtelua kaipaa tekemiseensä (tai voittaa Jape penkkiskabassa keväällä) ideoita metsästäessään tuleviin treenisetteihin ja ohjelmiinsa joita itselleen tekee tai punnitsee minkä ohjelman seuraavaksi läpikäy muunnoksillaan, mikäli tällaiseen innostuu.

4. ALOITTELIJAT/PERUSLIIKKUJAT

Tähän ryhmään kuuluu paljon henkilöitä joilla monipuolinen liikunta on elämäntapa ja kuntosali on vain yksi osa palettia. He eivät kilpaile edes itseään vastaan ja haluavat nauttia liikuntaharrastuksesta. Heidän tavoitteenaan on liikunnan ilo ja usein myös samanhenkisten ihmisten kanssa ajan viettäminen samaa tekemällä.

Tähän ryhmään kuuluvat eivät missään nimessä tarvitse valmentajaa, joka pahimmassa tapauksessa karkottaa kuntosaliharrastuksesta pois koska tavoitteet valmentajalla/harrastajalla ristiriidassa toisiinsa nähden. Tähän ryhmään kuuluvat hyötyvät alkuvaiheessa hyvinkin paljon PT-palveluista, ohjataan hyvälle ja lupsakkaalle uralle jossa on hyvä toimia.

5. TERVEYSLIIKKUJAT

Tähän ryhmään kuuluvia näkee salilla ja heidät tunnistaa varsin helposti, he tulevat saleille joskus muiden tahojen suosituksesta.

Suosituksen on saattanut antaa valkotakkinen kaveri, joka kertoi, että elämänlanka pitenee huomattavasti jos joskus tekee jotain eikä aina ole tekemättä mitään, eikä lähikauppaankaan tarvitse parinsadan metrin päähän aina autolla ajaa (tossa olis kuntosali sun vieressä, vink vink).

Samoin tähän ryhmään kuuluvat henkilöt joilla ikää reippaasti enemmän kun kengännumeronsa, terveysliikunta houkuttaa ja he usein tulevat sinne iloisin mielin, samanhenkistä kaveria etsitään ja tehdään sopivan mukavalla tavalla suoritteita saaden liikunnasta terveyshyötyjä monella eri tavalla ja siinä samalla sosiaalinenkin elämä saa piristysruiskeen. Muitakin toki terveysliikkujissa on, mutta tuossa suurimmat.

Kaipaako terveysliikkuja valmentajaa?

Ei missään nimessä.

Hyötyykö PT-palveluista, suosittelen todella vahvasti niitä alussa käyttämään.

Mitä tällä kaikella sepustuksella halusinkaan sanoa?

Salitreenaajien palveluiden skaalaa olisi hyvä kasvattaa käyttäjäkunnan tavoitteita ja motiiviansa peilaten eikä survoa samaa tehopullaa kaikkien kurkkuun pitkälti samalla kaavalla, kasvattaa palveluiden dynamiikkaa joka edistäisi kaikkia osapuolia, hyvinkin erilaisille käyttäjille kohdennettuja palveluja joissa persoonakohtainen skaalaus olisi peruskivenä vaikka toimittaisiin on line (tämä toisi persoonakohtaisuutta).

 

Keskustele artikkelista keskustelupalstalla

Teksti:

Timo Paukamainen – kaikki artikkelit kirjoittajalta

Timo Paukamaisen valmennussivu

Jaa